ActiveArk tarjoamaan hakukonemarkkinointia

Hakukonemarkkinointia tarjoavien toimistojen joukkoon on kesän aikana liittynyt ActiveArk. Vierityspalkin saamien tietojen mukaan uuden yksikön perustamisesta vastaa Mika Jokinen. Yksikköön ollaan myös rekrytoimassa “Digital Marketing Project Analyst” -henkilöä.

ActiveArk liittyy viime aikoina vauhdikkaasti kasvaneeseen joukkoon toimistoja. Hakukonemarkkinointia tarjoavia toimistoja löytyy Suomesta jo melkoinen joukko ja ala työllistää ammattilaisiakin kohtuullisen määrän. Suomen suurimman toimijan titteliä pitää toki hallussaan Total Management edelleen, mutta esimerkiksi hiljattain verkkosivustoaan uudistanut Estime tulee kovaa perässä. Myös alan konkari GetItRight on rekrytoinut lisää porukkaa aktiivisesti. Satama Analytics porskuttaa myös edelleen vahvasti. Tuoreampia toimijoita ovat esimerkiksi Tulos ja Jemino.

Myös moni perinteisempi toimija on lisännyt palvelutarjontaansa internet-markkinointiin liittyviä palveluita (esimerkiksi julkaisujärjestelmätoimittajat Naviatech, Verkkoasema, Really sekä hakukoneyhtiö Vihtori).

ActiveArkin aikaisempi toiminta on ollut kovasti flash-painotteista ja voisi kuvitella, että moni optimointifirma on saanut jopa liiketoimintaa näiden flash-pläjäyksien hakukonesijoituksien parantelusta. Toivottavasti ActiveArkin uuden yksikön toiminta suuntautuu myös omien flash-tuotoksien hakukonelöydettävyyden varmistamiseen.

[Päivitys: ActiveArkin uudesta yksiköstä lisätietoa hiljattain järjestetyn seminaarin sivuilta.]

Vuodatus.net hakee liiketoimintamallia - blogialusta ei kaupan

Vuodatus.netin perustaja Tuomas Rinta jättää syksyllä Monster.fi:n kehityspäällikön tehtävän ja ryhtyy kehittämään Vuodatus.net - blogialustaa. Hänen tavoitteenaan on löytää palvelulle “liiketoiminnallisesti toimiva ratkaisu” ja parantaa käyttäjien kokemusta tekemällä blogialustasta stabiilimpi. Kehitystarpeiden lista on pitkä.

Liiketoimintamalli on vielä hakusessa, mutta Rinnan mukaan palvelu pysyy jatkossakin käyttäjille maksuttomana. Lisää mainoksia käyttäjien sivuille ei myöskään ole tulossa. Hän ei kommentoi, onko käynnissä neuvotteluja riskirahoittajien kanssa. Ainakaan Vuodatus.netiä ei myydä.

Tähän asti sivustolla käytössä ollut Google-mainonta ei tuota riittävästi maksaakseen kehittäjän palkan. Rinta ei kuitenkaan ainakaan näillä näkymin ole perustamassa kilpailevaa blogimarkkinointiverkostoa.

Rinta perusti Vuodatus.netin kesällä 2004. Nyt blogeja on kymmeniä tuhansia ja miljoonan kirjoituksen raja on rikottu. Palvelu on nyt saavuttanut kriittisen massan ja Rinta näkee, että nyt on oikea hetki lähteä kehittämään siitä liiketoimintaa. Päivätyön ohella aika riitti vain palvelun pyörittämiseen, mutta ei sen kehittämiseen.

Käsityöt ja ruuanlaitto näkyvät Vuodatus.netin aiheissa: Rinnan arvion mukaan aktiivisista blogeista jopa 40-50% liittyvät näihin harrasteisiin. Kevään aikana tehdyssä käyttäjäkyselyssä tuhannesta vastaajasta 90% oli naisia. Vuodatus.net onkin Rinnan mukaan leimallisesti naisten palvelu.

Rinta arveli tulevien vuosien suunnaksi sosiaalisen median alueella, että blogipalvelujen ja yhteisöpalvelujen rajat hämärtyvät. Hän peräänkuuluttaa isoilta toimijoilta enemmän uskallista lähteä kehittämään verkon palveluja.

Tuomas Rinta kertoi suunnitelmistaan tänään Tuhat sanaa - podcastin haastattelussa.

Suosituimmat artikkelit vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla

Ennen syyskauden alkua on hyvä tehdä katsaus vuoden 2008 ensimmäisen puoliskon suosituimpiin artikkeleihin. Katsauksessa mukana vain artikkelit jotka ovat julkaistu vuoden 2008 aikana.

Vuoden 2008 aikana eniten lukijoita saaneiden artikkeleiden top-10 on (tarkistettu 21.7.2008):

1. Julkaisujärjestelmät Suomessa, markkinakatsaus 2008
2. 2ndhead 2000-2008, palasia Suomen uusmedian historiasta
3. Suomen digimedia-alan top-5 tapahtumat vuonna 2007
4. Teemu Kurppa: Jaikua tehdään Googlessa 20% ajalla
5. Frantic hakee tekijöitä
6. Haetaan: Mielikuvitusolento
7. Taivas Ego yt-neuvottelee
8. Alma Media: Telkku.com Iltalehden kylkeen
9. Web-analytiikka-asiantuntija
10. Mikä siinä linkin tekemisessä on niin vaikeaa?

Moni Vierityspalkin artikkeli saa huomattavan määrän liikennettä hakukoneista ja kuukausien kuluessa hakukoneiden kautta tullut liikenne saattaa olla moninkertainen verrattuna artikkelin saamaan liikenteeseen parin ensimmäisen viikon aikana. Esimerkiksi viime marraskuussa julkaistu “Facebook Suomessa, koottuja linkkejä” (julkaistu 19.11.2007) on kerännyt lähes 15 000 käyntiä julkaisunsa jälkeen. Merkittävä osa liikenteestä on tullut hakukoneiden kautta ja erityisesti hakusanalla “facebook”.

Top-10 listan kärkikaartissa ei kuitenkaan ole kovin paljon näitä hakukonemagneetteja vaan esimerkiksi top-3 artikkelit saavat hakukoneista liikennettä jopa varsin kehnosti. Esimerkiksi “julkaisujärjestelmät” ei ole hakusanana kovinkaan seksikäs vaan tuottaa liikennettä kovin vähän. Täten esimerkiksi Julkaisujärjestelmät Suomessa, markkinakatsaus 2008 -artikkelin kärkisijoitus ei perustu hakukoneisiin vaan tasaiseen liikenteeseen jota tulee bookmarkkien, blogien ja esimerkiksi yritysten intranettien kautta. Samoin 2ndhead 2000-2008, palasia Suomen uusmedian historiasta -artikkeli ja Suomen digimedia-alan top-5 tapahtumat vuonna 2007 -artikkeli ovat ansainneet kärkisijoituksensa ei-hakukoneista tulevalla liikenteellä.

Mitä edellä esitetystä listasta voi päätellä?

Ainakin sen, että Vierityspalkin lukijoita kiinnostavat markkina-analyysit, alan firmat, ilmiöt ja avoimet työpaikat. Eri artikkeleiden saamasta käyntimäärästä voi todeta, että kärkikaksikko oli aivan omilla luvuillaan muihin artikkeleihin verrattuna. Julkaisujärjestelmät ja 2ndhead kiinnostivat selvästi eniten alkuvuonna Vierityspalkissa.

Tosin top-10 listan tekeminen Vierityspalkin artikkeleista on sinänsä harhaanjohtavaa, että mittauksessahan ei ole mukana RSS-lukijoiden kautta sisältönsä nauttivat lukijat. Näitä taas on Vierityspalkin lukijoista merkittävä osa. Pelkästään Google Readerin kautta Vierityspalkkinsa nauttivia lukijoita on 250 kpl. Täten artikkelit jotka luetaan tunnollisesti, mutta jotka eivät sisällä mitään erityisen provosoivaa tai ristiriitaista eivät juhli tässä suosiomittauksessa. Ja tällaisia perushyviä artikkeleita lienee Vierityspalkin artikkeleista suurin osa.

Mitä mieltä ovat lukijat, onko artikkeleiden top-lista edustava katsaus siihen sisältöön mikä on Vierityspalkissa hyvää?

Ei saa pakottaa linkkejä uuteen ikkunaan, kylläpäs saa, eipäs saa…

Linkkien pakottaminen avautumaan uuteen ikkunaan osoittautui varsin mielenkiintoiseksi aiheeksi. Esitettyjen kommenttien perusteella alan ammattilaistenkin käsitykset asiasta menevät iloisesti ristiin. Toiset pitävät uuteen ikkunaan itsestään avautuvista linkeistä, toiset vihaavat niitä.

Suurin osa kommentoijista kannatti sääntöä, että mitään linkkejä ei tulisi pakottaa avautumaan uudessa ikkunassa. Aki Björklund laajensi aiheesta vielä ihan oman artikkelinkin.

Poikkeustilanteita löydettiin muutamia (kuten huonot mobiiliselaimet joissa uuteen ikkunaan avautuvat linkit ovatkin käteviä), mutta hyviäkin puolia luetelleet kommentoijat totesivat perussäännön olevan kannatettava. Ei saa pakottaa linkkien avautumista.

Linkkien pakottamisessa uuteen ikkunaan isoimmaksi ongelmaksi tuntuu muodostuvan selkeiden sääntöjen laatiminen.

Pakko myöntää. Aluksihan tämä kuulostaa ihan järkevältä:

“…organisaatioiden verkkopalveluiden ulkopuolelle menevät linkit avataan uuteen ikkunaan ja sisäiset samaan. Näin palvelun käyttökokemus ei katkea.”

Mutta kun ryhtyy miettimään asiaa kävijän näkökulmasta, niin eihän verkkopalveluiden kävijöille ole välttämättä ollenkaan selvää mitkä linkit johtavat verkkopalvelun sisäisiin sivuihin ja mitkä linkit palvelun ulkopuolelle? Ja toisaalta, mitä väliä sillä on kävijän kannalta? Miksi se kiinnostaisi kävijää?

Toinen mielenkiintoinen asia on tuo “käyttökokemuksen katkeaminen”. Minkä käyttökokemuksen? Kävijäthän ovat yleensä suorittamassa jotain tehtävää, esimerkiksi hakevat tietoa jostain aiheesta. Kävijän kannalta siirtyminen ulkopuoliseen palveluun voi olla juuri se mitä hän haluaa. Eikö silloin linkin avautuminen uuteen ikkunaan ole juuri käyttökokemuksen katkeamista?

Esimerkiksi Helsingin kaupungin sivuston kannaltahan on aivan saman tekevää löytääkö asukas hakemansa tiedon Helsingin kaupungin sivustolta vai esimerkiksi jonkun yrityksen sivustolta. Eikö vain? Linkin käyttäytymisen muuttaminen vain sen takia, että kävijän hakema tieto sijaitsee jonkun toisen domainin alla tuntuu aika organisaatiokeskeiseltä periaatteelta.

Käytännössä eteen varmaan tulee joitain tilanteita joissa linkin pakottaminen avautumaan uuteen ikkunaan voi olla perusteltua. Näitä voidaan kuitenkin pitää yksittäisinä poikkeuksina säännöstä. Säännön ollessa: linkkejä EI SAA pakottaa avautumaan uuteen ikkunaan.

Seuraavaksi voidaan siis suunnata keskustelu niihin poikkeuksiin jolloin uuteen ikkunaan pakottaminen on sallittua. Kuka aloittaa?

Mitä Suomi tekee verkossa?

Suomalaiset ovat verkossa aktiivisia Googlettajia ja verkkopankin käyttäjiä. Tämä tiedetään. Mitä muuta Suomi tekee verkossa?

Yle.fi:n työryhmä listasi kymmenen sivustoa joita ainakin voisi suositella Googlen ja verkkopankin jälkeen tuleviksi sivustoiksi. Lista on varsin hyödyllinen jos vaikkapa joutuu sukulaisia ja perheenjäseniä verkonkäytössä ajoittain opastamaan.

Ensimmäisen sijoituksen sai Joensuulaisten kaverusten perustama Ampparit.com joka koostaa suomalaisen median tuottamat uutiset yhteen palveluun selailtavaksi. Amppareista saa myös kätevästi RSS-syötteet eri kategorioista ja näiden feedien avulla saa rakennettua vaikkapa oman aloitussivun Netvibesiä käyttäen. Amppareista löytyy myös kevyet mobiiliversiot joista voi helposti tulla addiktiivisia myös vähemmän kännykällään nettisurffailua harrastaneille.

Toisen sijoituksen vei Eniro.fi kartta ja reittipalveluidensa avulla. Tosin myös Eniron hakukonetta kehotettiin kokeilemaan, koska se laajentaa hakukohteita mm. puhelinnumeroilla ja yritystiedoilla. Taustalla hurisee Googlen hakumoottori.

Kolmas koko kansan palvelu on Ylen Areena kaikessa loistossaan. Avoin ja massiivinen palvelu, jonka kanssa eivät kaupalliset palvelut vielä kilpaile.

Neljännen sijan kerää Kirjastot.fi joka tarjoaa loistavan aloituspisteen tiedonhaulle silloin kun tarvitaan syvällisempää tietoa ja pelkkä Googlen indeksi ei riitä. Kirjastot.fi osaa opastaa niidenkin lähteiden äärelle joita Google ei indeksoi.

Viidenneksi palveluksi Ylen työryhmä nostaa Googlen sähköpostipalvelun Gmailin joka on vienyt netinkäyttäjien sydämet viime vuosina hämmentävän tehokkaasti. Sähköpostimarkkinan piti olla jo täysin kypsä markkina kun Google rupesi tarjoamaan valtavasti tallennustilaa ja kehitti käyttöliittymän joka perustuu yksittäisten viestien sijaan keskusteluketjuihin.

Kuudenneksi listalla pääsee Suomen suurin keskustelupalvelu Suomi24 jonka kautta voi löytää keskusteluketjuja aiheesta kuin aiheesta. Kävijämäärät ovat huimat ja aktiivisuusaste vielä hurjempi. Suomi24:sen keskustelut eivät kanna kovin tasokasta mainetta, mutta määrä korvaa tässä tapauksessa laadun. Ja laatuakin palvelusta löytyy.

Seitsemänneksi listalle kipuaa Ylen Elävä Arkisto joka onkin yksi suomalaisen interwebin helmistä. Tällaisille palveluille olisi paljon potentiaalia ja materiaalia varmasti löytyisi monesta paikasta.

Kahdeksanneksi listalla nousee tietovisailu Älypää jonka parissa varmasti viihtyvät myös mummot ja vaarit, koska jokaiselle löytyy omat sarjat joissa voi kisailla. Älypää kunnostautuu myös sosiaalisena palveluna, koska visailuista voi nauttia vaikka koko perheen voimin.

Yhdeksänneksi listalle ponnistaa suomenkielinen versio Wikipediasta, joka tarjoaa surffailtavaa ja tutkittavaa aihepiiristä kuin aihepiiristä. Kaikkeen ei voi luottaa ja osa on kovin epätäydellistä, mutta parhaimmillaan Wikipedia tarjoaa tarkkaa tietoa mielenkiintoisista aiheista joista ei mikään tavallinen media kirjoittaisi.

Kymmenennen sijan ottaa ehkä hieman yllättäin Vero.fi jota työryhmä ylistää todelliseksi käytännön asioiden hoitamisen helpottajaksi. Vero.fi lieneekin palvelun laajuudessaan niitä harvoja julkishallinnon valopilkkuja verkossa.

Sitten jos verrataan tätä esitettyä listaa esimerkiksi Alexan arvioon suomalaisten eniten käyttämistä sivustoista niin huomataan, että listalta puuttuu jotain kovin oleellista. Kymmenen parhaan sivuston listaan ei ole nimittäin otettu mukaan yhtään sivustoa jonka avulla voisi ostaa tai myydä jotain. Tosin siltä sektorilta ei yhtä suurta helmeä ole ehkä löydettävissä. Mikko vasta aloittelee, Huuto.net näyttää ihan hirveältä ja hintaseurantakin on vasta kasvuvaiheessa. Jotain verkkokauppaan liittyvää olisi listalle kuitenkin kaivannut. Ehkä ensi kerralla.

Muutoin Ylen lista on hyvin yhteensopiva Alexan listan kanssa. Suomalaiset lukevat uutisia, harrastavat erilaisia keskustelupalstoja ja yhteisösivustoja sekä kuluttavat tietoa ja viihdettä. Verkko on kanava monenlaisten asioiden hoitoon, viihtymiseen, pelaamiseen ja vuorovaikutukseen.

Autot, moottoripyörät ja pokeri ovat isoja juttuja suomalaisille. Samoin porno, päivän sää ja kivat nettipelit. Verkosta haetaan työpaikkoja, matkalippuja ja viihdykettä. Videot ja radiot kasvattavat myös koko ajan osuuttaan.

Ylen työryhmä on tehnyt listansa kanssa hyvää työtä. Useammankin suomalaisen toivoisi kuluttavan Areenaa, Elävää arkistoa ja Kirjastot.fi:tä. Ehkä todellisuus ja toiveet kohtaavat kun hopeasurffarit valtaavat verkon. Sekin aika on kulman takana.